Alankomaat eli Hollanti (holl. Nederland) on valtio läntisessä Euroopassa. Yhdessä Alankomaiden Antillien ja Aruban kanssa se muodostaa Alankomaiden kuningaskunnan.

Hollanti on alue ja entisten Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan ja Yhdistyneiden provinssien tasavallan maakunta Alankomaissa.

Pinta-ala on 41 526 neliökilometriä ja väkiluku noin 16 miljoonaa. Alankomaiden pääkaupunki on Amsterdam, mutta hallitus sijaitsee Haagissa, joka on maan kolmanneksi suurin kaupunki.

Maantieteellisesti Alankomaat on ainutlaatuinen valtio maailmassa, sillä suuri osa siitä sijaitsee merenpinnan tason alapuolella. Suunnilleen puolet maan pinta-alasta on alle metrin korkeudella merenpinnasta, ja suuri osa siitä on merenpinnan alapuolella. Mittavat penger- ja dyynirakennelmat suojaavat näitä alueita tulvilta. Monia vedenpumppausasemia tarvitaan pitämään alueet kuivina.

Alankomaat oli vallannut jo vapaussodan aikana siirtomaa-alueita Itä-Intiassa ja laajensi myöhemmin siirtomaitaan muun muassa Etelä-Afrikassa. Samalla Alankomaista tuli tärkeä merenkulku- ja kauppavaltio.

Toisen maailmansodan jälkeen Alankomaat on tukeutunut länteen. Alankomaat liittyi Natoon ja oli Euroopan unionin edeltäjän, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustajajäseniä. Siirtomaista on enää jäljellä Alankomaiden Antillit ja Aruba, kun Indonesia itsenäistyi 1949 ja Surinam 1975.

Alankomaat on ollut perustuslaillinen monarkia vuodesta 1815. Monarkki nimittää hallituksen, jota johtaa pääministeri (Minister-president). Hallitukset ovat rakentuneet vuoroin keskustan ja vasemmiston, vuoroin keskustan ja oikeiston yhteistyölle.

Alankomaita hallitsee meri-ilmasto. Tammikuun keskilämpötila on +3 astetta ja heinäkuun +18 astetta. Sadetta tulee tasaisen runsaasti ympäri vuoden. Kevät saapuu Alankomaihin jo helmikuussa lyhyen ja mustan talven jälkeen. Puiden lehteentulo ajoittuu maaliskuun lopulle. Tulppaanipellot ovat täynnä kukkivia tulppaaneja maalis-huhtikuussa. Puut pudottavat lehtensä loka-marraskuussa, ja ensilumi sataa yleensä tammikuussa, mutta pysyvää lumipeitettä maahan ei sada. Usein talven sateet tulevat vetenä.

Maan jakaa kahteen pääosaan kolme jokea: Rein ( Rijn), Waal ja Maas. Joet ovat myös kulttuurisia rajoja, jotka näkyvät esimerkiksi puhutuissa murteissa sekä uskontokunnissa

Alankomaissa puhutaan hollantia, maan pohjoisosassa on friisinkielinen ja eteläisimmässä osassa limburginkielinen vähemmistö. Itärajan tuntumassa puhutaan myös saksaa. Väestö on uskonnoltaan pääosin kristittyjä, joko reformoituja protestantteja tai katolilaisia.

Ameland on kolmanneksi suurin saari Länsi Friisien saariketjussa. Se koostuu lähinnä hiekkadyyneistä. Saarella on neljä kylää: Hollum, Ballum, Nes ja Buren. Saarella asustaa n. 3500 ihmistä. Kuten kaikki Länsi -ja Itä Friisi saaret, Amelandissa on ainutlaatuista luontoa. Eri kasvien runsaus saarella aiheuttaa valtavan erilaisia maisemia. Yksi luonnonkaunis paikka matkailijoille on Oerd, sen suuret monimutkaiset dyynit, jotka edelleen kasvavat vuosittain suuremmiksi.